USU: Suomi–Venäjä-seuralle yli puolet ystävyysseurojen valtionavuista

Suomi–Venäjä-seura saa yhä yli puolet ystävyysseurojen valtionavustuksista, mikä on herättänyt arvostelua.

  • LKS 20170131 LKS 20161105 LKS 20160830 LKS 20160810 // LKS 20150801 // LKS 20150409 // LKS 20150216 Venäjän suurlähetystö oli yhteydessä presidentin kansliaan, ulkoministeriöön ja puolustusministeriöön kysyäkseen Suomen ja Yhdysvaltain ilmaharjoituksesta. Kaikki yhteydenotot tapahtuivat ulkoministeriön mukaan vasta, kun Suomi oli tehnyt päätöksensä harjoitukseen osallistumisesta. Suomen ja Venäjän liput Pietarissa 13. joulukuuta 2010. LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON

    Suomi–Venäjä-seura saa hirmupotin valtion tuista.

    ()

Suomi–Venäjä-seura sai tänä vuonna kahden miljoonan euron avustuspotista yli puolet eli 1,1 miljoonaa euroa. Monet seurat joutuvat tyytymään 2 000 euron avustukseen.

– Suomalaisvenäläisen kansalais- ja kulttuuritoiminnan yhteistyön ja vuoropuhelun rakentaminen on niin tärkeää, että valtionapu on perusteltu. Se ei ole ylisuuri ajatellen sitä, että me toimimme koko maassa ja olemme kansainvälinen järjestö, vastaa Suomi–Venäjä-seuran pääsihteeri Merja Hannus kritiikkiin.

Hannuksen mukaan seura tekee Suomea tunnetuksi Venäjällä ja toimii venäjän kielen edistämiseksi Suomessa. Lisäksi järjestö toimii alustana, jonka kautta monet muut tahot voivat ponnistaa Venäjä-yhteistyöhön. Seura on ollut auttamassa muun muassa ystävyyskaupunkitoimintaa.

Kulttuuriasiainneuvos Maija Lummepuro opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että lähialueita koskeva yhteistyö on perinteisesti ollut ja on yksi painopisteistä avustuksia jaettaessa. Tämä näkyy esimerkiksi Suomi–Venäjä-seuran, Pohjola-Nordenin ja Tuglas-seuran (Viro) toiminnan tukemisessa.

– Suomi–Venäjä-seuran avustuksen suuruutta selittää edelleen se, että Suomi–Venäjä-seura on henkilömäärältään suuri yhdistys (11 000 jäsentä) ja sen toiminta on monipuolista, valtakunnallista sekä alueellista, Lummepuro selittää.

Lisäksi valtio on osoittanut seuralle tehtäviä, joita on muun muassa Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin toiminnasta vastaaminen.

Ystävyysseurojen liiton ja Suomi–Namibia-seuran puheenjohtaja Seppo Kalliokoski kertoo Uutissuomalaiselle, että monien seurojen avustus jää muutamaan tuhanteen euroon, mutta hän "on tyytyväinen siitäkin".

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.