"Kreikasta tehdään uhrilammasta" – euromaat keskustelevat velkahelpotuksista

Euromaiden valtiovarainministerit kokoontuivat torstaina keskustelemaan askelmerkeistä Kreikan velkahelpotuksille.

  • LKS 20170517 LOU1173; A woman stands by European Union and Greek flags in central Athens on April 21, 2017.
Greece in 2016 registered a primary surplus of 3,9 percent of output, the statistics agency said on April 21, in a key announcement for the country's reform talks with its creditors. Under the bailout, Greece needed to clock a primary surplus -- or budget surplus before debt repayments -- of 0,5 percent of output in 2016, followed by 1,75 percent this year and 3,5 percent in 2018. LEHTIKUVA / AFP PHOTO  Louisa Gouliamaki

    Kreikka odottaa velkahelpotuksia.

    ()
  • LKS 20150610 - Eurogroup President and Dutch Finance Minister Jeroen Dijsselbloem in Helsinki, 10th of June 2015. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

    Jeroen Dijsselbloem.

    ()

Kreikkalaiset ovat olleet käärmeissään siitä, että Kreikan velkahelpotukset eivät ole vielä toteutumassa, vaan ne lykätään Kreikan kolmannen velkaohjelman loppuun vuoden päähän.

– Kreikasta tehdään uhrilammasta, Kreikan talousministeri Dimitri Papadimitrou sanoi Die Weltin haastattelussa torstaina.

Schäublen edustaja viestitti keskiviikkona, että vielä ei ole takeita siitä, että Kreikka saisi velkahelpotukset.

Papadimitrou totesi, että hänestä Schäublen käytös vaikuttaa "epärehelliseltä".

Kyse on velkahelpotuksista, joiden mahdollisuudesta sovittiin jo Kreikan kolmannen tukipaketin sopimisen yhteydessä kaksi vuotta sitten. Silloin euromaat sopivat, että Kreikalle voidaan antaa velkahelpotuksia, jos se toteuttaa vaadittavat uudistukset, ja ne ovat välttämättömiä Kreikan velkakestävyyden saavuttamiseksi.

Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloemin mukaan euroryhmän kokouksessa ei ollut vielä tarkoitus päättää lopullisesti Kreikan tulevien velkahelpotusten koosta.

– Ohjelman lopussa, ensi vuoden puolessavälissä teemme lopullisen arvion mitä tarvitaan ja miten se suunnitellaan, Dijsselbloem sanoi torstaina Luxemburgissa ennen Euroopan vakausmekanismin kokousta.

Se, missä määrin Kreikalle myönnetään velkahelpotuksia, selviää Dijsselbloemin mukaan vasta ohjelman päättyessä vuoden päästä kesällä.

Hänen mukaansa euroryhmän kokouksessa on tarkoitus luoda selkeät askeleet siitä, millä tavalla arvio tarvittavista velkahelpotuksista tehdään.

Dijsselbloem vahvisti, että velkahelpotuksia tarvitaan.

– Odotan että otamme ison askeleen eteenpäin, Dijsselbloem sanoi.

Tavoitteena hänen mukaansa on se, että Kreikka pystyy tekemään exitin velkaohjelmasta eli että Kreikka pystyisi ohjelman loputtua palaamaan takaisin normaaleille velkakirjamarkkinoille pois tukilainojen piiristä.

Euromaat ovat aiemmin linjanneet, että velkahelpotuksina eivät tule kyseeseen leikkaukset velan nimellisarvoon, vaan ne toteutetaan pidentämällä laina-aikoja, pienentämällä korkoja ja myöntämällä korotonta laina-aikaa.

Kreikka on ollut Euroopan unionin rahoitusvälineiden, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tukilainojen varassa vuodesta 2010 lähtien.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.